Oma tai läheisen vakava sairastuminen tai vammautuminen tarkoittaa usein muutosta totuttuun elämään. Erilaiset hoitotoimenpiteet, lääkitykset ja muutokset kehossa ovat asioita, joita sairastuminen saattaa tuoda mukanaan. Sairastunut kohtaa moninaisen tunteiden kirjon, johon kuuluu usein esimerkiksi huolta, pelkoa, hämmennystä ja epävarmuutta. Toisaalta diagnoosin saaminen voi monesti olla myös helpottavaa, kun oireille löytyy syy.
Hoitava taho voi omalta osaltaan auttaa sairastunutta sopeutumaan uudenlaiseen elämään ja antaa lisätietoja siitä, miten sairaus vaikuttaa, miten se etenee ja miten sitä hoidetaan. Arvokasta tietoa voi saada myös toisilta saman kokeneilta. Tällaista kokemustietoon perustuvaa tukea on myös vertaistuki: ajatusten vaihtoa sellaisen henkilön kanssa, jolla on samankaltainen kokemus ja joka haluaa tukea toisia oman kokemuksensa pohjalta.
Mitä eroa on vertaisella ja vertaistukijalla?
Arkikielessä käsitteet vertainen ja vertaistukija menevät usein sekaisin. Rooleissa on kuitenkin eroavaisuuksia.
Vertaisia ovat henkilöt, joilla on samankaltainen kokemus keskenään. Kokemus voi olla esimerkiksi sairastuminen, kriisitilanne tai elämänvaihe. Vertaiset voivat kohdata ja jakaa kokemuksiaan spontaanisti tai sovitusti esimerkiksi ryhmänohjaajan tuella. Usein vertaisuutta tapahtuu myös arkipäiväisissä tilanteissa: kaksi leikki-ikäisen vanhempaa saattavat kokea vertaisuutta vaihtaessaan kuulumisia hiekkalaatikon reunalla.
Vertaistukija on henkilö, jolla on samankaltainen kokemus tuettavan kanssa ja joka on koulutettu tehtäväänsä. Hän on sopeutunut tapahtuneeseen ja haluaa tukea toisia saman kokeneita. Vertaistukijat toimivat vapaaehtoisina, usein jossakin järjestössä, josta he myös saavat tukea omaan vapaaehtoistehtäväänsä.
Sekä vertaiselta että vertaistukijalta voi saada mitä parhainta tukea omaan tilanteeseen sopeutumisessa. Vertaistukija kuitenkin toimii roolissaan tiedostaen sen, että hänen tehtävänsä on keskittyä tuettavan kuuntelemiseen ja kertoa omasta kokemuksestaan sopivasti: silloin ja siinä määrin, kuin tuettava haluaa.
Vertaistuki täydentää ammattilaisten tarjoamaa hoitoa ja tukea
Vertaistuki tarjoaa sairastuneelle tilan käsitellä omaa kokemustaan luotettavan kuuntelijan kanssa, joka ymmärtää, mitä toinen käy läpi. Voi olla todella rohkaisevaa kuulla, että ei ole ainoa samankaltaisessa tilanteessa oleva tai yksin asiansa kanssa. Sairastuneelle on myös toivoa herättävää nähdä ja kuulla, kuinka saman kokenut vertaistukija on sopeutunut sairauteensa ja pystyy elämään tavallista elämää.
Vertaistuki mahdollistaa kiireettömän kohtaamisen ja sosiaalisen tuen. Toisten kokemuksista saatu tieto saattaa tutkimusten mukaan muun muassa helpottaa oman tilanteen hyväksymistä, auttaa arkipäivän toiminnoissa ja vähentää sairastuneen eristyneisyyden tunnetta. Vertaistukea voi myös saada monia eri kanavia hyödyntäen, jolloin sen sovittaminen oikeaan kohtaan hoitopolkua on helppoa: sairastunut voi hakeutua tuen piiriin silloin, kun kokee itse olevansa siihen valmis.
Vertaistuki ei koskaan korvaa ammattilaisten tarjoamaa hoitoa tai tukea, vaan kulkee näiden rinnalla omana tukimuotonaan. Vertaistuen tarjoaminen potilaalle tai asiakkaalle antaa myös ammattilaiselle yhden työkalun lisää potilaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Vertaistuen oikea-aikaisuus on potilaan itsensä päätettävissä, mutta ammattilaisen suosituksilla on havaittu olevan rohkaiseva vaikutus. Ammattilaisena voi aina kysyä omalta potilaalta, haluaisiko tämä keskustella toisen saman kokeneen kanssa.
Toivo-sovellus mahdollistaa vertaistuen moniin eri asioihin
Toivo-sovelluksen tarkoituksena on tarjota vertaistukea ajasta ja paikasta riippumatta, mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Sovelluksen voi ladata käyttöön maksutta tai käyttää sitä selaimessa osoitteessa https://app.mesensei.com/toivo. Tuen hakijan ei tarvitse rekisteröityä palveluun, vaan pelkkä nimimerkki riittää.
Toivossa on mukana jo yli 200 vapaaehtoista vertaistukijaa yli 50 eri järjestöstä, joten vertaistukea on löydettävissä moniin eri asioihin. Tukea on tarjolla myös läheisille. Palvelu perustuu kahdenkeskiseen tukeen, jota käydään sovelluksen sisäisillä chat-viesteillä tai äänipuheluilla. Tukea kaipaava voi itse päättää, milloin ja kehen hän ottaa sovelluksessa yhteyttä.
Vaikka potilas ei juuri tällä hetkellä olisi valmis vastaanottamaan vertaistukea, voi sitä kuitenkin suositella jatkoa varten. Kun tuen tarve yllättää, Toivo-sovellus on valmiina käyttöön.
Kirjoittanut: Elina Heino, vertaistukipalveluiden suunnittelija, Toivo-sovelluksen ylläpito, [email protected]
Lisätietoja vertaistuesta ja hyödynnetyt lähteet:
- Kokemustoimintaverkosto: https://kokemustoimintaverkosto.fi/kokemustieto_kayttoon/kasitteet/
- Toija, Anu. Vertaistuen voima: harvinaissairaiden lasten vanhempien kokemuksia vertaistuesta. Pro gradu- tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2011. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36788
- Vertaistalo.fi: https://www.terveyskyla.fi/vertaistalo
