Vertaistukijana toimimisen ydintä on toisten arvostava kohtaaminen, kuunteleminen ja kuuleminen. Vertaistukijan on tärkeää olla sinut oman kokemuksensa kanssa, jotta hän voi roolissaan tukea muita – olla askeleen edellä tuettavaa kokemuksen käsittelyssä, jotta hän voi tarvittaessa kannatella toista. Vaikka vertaistukija toimii roolissaan auttajana, on hän aina keskusteluissa mukana myös ihmisenä, omien tunteidensa ja kokemustensa kanssa. Siksi tuki on myös vertaistukijalle tarpeen.
Selkeä rooli tukee vertaistukijaa
Vertaistukijan tärkein työkalu on hänen oma kokemuksensa ja persoonansa. Vertaistuki perustuu kokemustietoon, siitä syntyneisiin oivalluksiin ja niiden jakamiseen. Kohdatessaan tuettavia vertaistukija tulee aina kosketuksiin myös oman elämänhistoriansa ja kokemustensa kanssa, joten on tärkeää, että tukija on sinut oman tarinansa kanssa. Tukiessaan toisia samankaltaista kokeneita omat muistot ja elämäntapahtumat voivat herkästi tulla mieleen, niin hyvässä kuin pahassa. Toisaalta juuri samankaltaisista kokemuksista keskusteleminen yhdistää ja lisää yksilöiden välistä ymmärrystä, mutta siinä piilee myös riski: samaistuminen tuettaviin voi kuormittaa.
Vertaistukijana toimiessa onkin hyvä tiedostaa, milloin toimii oman ja milloin toisen kokemuksen parissa. Tarinoista löytyy usein samankaltaisuuksia, jolloin tukijakin saattaa elää omaa kokemustaan uudelleen. Vaikka myötäeläminen kuuluu usein tukikeskusteluihin, ei ole tarkoituksenmukaista, että vertaistukijan oma vointi ottaa takapakkia auttamistehtävässä toimiessa. Tämän vuoksi esimerkiksi OLKA-toiminnan järjestämissä vertaistukijavalmennuksissa harjoitellaan omien tunteiden tunnustelua ja tunnistamista – mikä on vertaistukijan omaa kokemusta ja mikä toisen, mitkä tunteet ovat sellaisia, jotka voi kohdata, mutta joista voi myös päästää irti.
Auttajalle tarjottu tuki ylläpitää jaksamista ja auttaa kehittymään
Erityisesti tukikeskustelujen jälkeen on tärkeää, että vertaistukija pystyy irrottautumaan roolistaan ja ”palaamaan arkiminäänsä”. Vertaistukijan tarvitsema, auttamistehtävään liittyvä tuki tarjoaa monia samanlaisia hyötyjä, joita itse vertaistukikin mahdollistaa. Se tarjoaa mahdollisuuden käsitellä ja jäsennellä kokemuksia turvallisesti. Hankalien tunteiden purkamisessa ja jäsentelyssä apuna toimivat esimerkiksi yhdistysten vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit. Luottamuksellisuus keskusteluissa ulottuu tuenhakijan ja vertaistukijan väliltä myös näihin niin sanottuihin purkukeskusteluihin.
Myös toiset vertaistukijat ovat osa vapaaehtoisen turvaverkkoa. Toisista vertaistukijoista muodostuva yhteisö jakaa auttamistyöstä syntynyttä taakkaa ja auttaa jaksamaan. Kollegiaalinen tuki, yhteiset pohdinnat ja oivallusten jakaminen voivat tarjota uusia näkökulmia ja työkaluja omaan toimintaan. Parhaimmillaan peilipinnan saaminen ja vertaispalaute omasta toiminnasta tarjoavat myös onnistumisen tunteita: osasin, autoin, toimin hyvin. Tällaiset vahvistavat kokemukset ovat erityisen tärkeitä silloin, kun vertaistukija potee riittämättömyyden tunnetta ja pohtii, oliko hänestä tuenhakijalle apua.
Millaista vertaistukijan tuki voi käytännössä olla?
Toivo-sovelluksessa toimivilla vertaistukijoilla on aina taustallaan yhdistys, jonka vapaaehtoisina he toimivat. Toiminnassa aloittaessaan vertaistukija saa tehtäväänsä soveltuvan koulutuksen tai valmennuksen, joka valmistaa häntä auttajan rooliin. Yhdistyksistä saatava koulutus toimii tietynlaisena selkärankana ja ohjeistuksena, jonka puitteissa tukija toimii: usein koulutuksessa annetaan myös ohjeita esimerkiksi tilanteisiin, jotka eivät kuulu vertaistukijan vastuulle, kuten hoitoon tai lääkitykseen liittyvissä asioissa neuvominen. Yhdistyksen työntekijän tai erikseen nimetyn vapaaehtoisen kanssa voi tarpeen tullen purkaa asioita, jotka ovat jääneet painamaan mieltä. Joissakin yhdistyksissä järjestetään myös työnohjausta tai vertaistapaamisia, joissa auttamistyön kokemuksia voi käydä läpi.
Vapaaehtoisesti toisia auttavien ihmisten hyvinvoinnista tulisi pitää erityisen hyvin huolta. Vilpitön halu tukea toisia on jo itsessään arvokasta, ja lisäksi hyvinvoiva vertaistukija on parempi tuki apua kaipaaville. Vapaaehtoisten hyvinvointiin panostaminen on sijoitus, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Lue lisää: