Koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa

Mikkelin keskussairaalassa on käynnistetty saattohoidon vapaaehtoistoiminta

Mikkelissä vapaaehtoiset ovat mukana tukemassa myös elämän loppuvaiheessa. Saattohoidon vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä on päällä vahva tahtotila sairaalan ja eri vapaaehtoistoimijoiden keskuudessa.

Mikkelin keskussairaalan hiljaiseen huoneeseen on kokoontunut saattohoidon vapaaehtoinen Maija Hokkanen, sairaalapastori Maija Haaparanta sekä Mikkelin Lähikuntoutusosaston, kipu- ja palliatiivisen vastaanoton, sekä palliatiivisen osaston palveluesimies Mira Venäläinen. Tunnelma on hyvin rauhallinen ja toiveikas. Saattohoidon vapaaehtoistoiminta Mikkelin keskussairaalassa nimittäin saatiin käynnistettyä vuonna 2021 aikana, kehittämistyötä on tehty yhteistyössä Essoten, Omatorin, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan, Saimaan syöpäyhdistyksen sekä Mikkelin OLKAn kanssa. Mikkelin alueella saattohoidon vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä on ollut vahva tahtotila, ja vapaaehtoisten määrää on saatu nostettua reippaasti tämän vuoden aikana.

Toiminnan kehittämisen intoon vaikuttaa osittain Mikkelin keskussairaalaan rakentumaisillaan oleva Mielen ja kuntoutuksen talo, jonne siirtyy palliatiivinen vastaanotto, kipuvastaanotto sekä kokonaan uusi 15-potilaspaikkainen palliatiivinen yksikkö. Toinen syy kehittämiseen on se, että nykyään on kovasti pinnalla ihmisen spiritualiteettiin eli hengellisyyteen ja sen harjoittamiseen liittyvät asiat ja psykososiaalinen tuki sekä moniammatillinen yhteistyö potilaiden hoidossa, toteaa Sairaalapastori Maija. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että potilaille haetaan entistä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja siihen, minkälaisesta tuesta he kokevat saavansa eniten apua. Mira Venäläinen lisää, että hoitotyön resursseja on jatkossa kohdennettava yhä enemmän, jotta koulutetut hoitotyöntekijät pystyvät keskittymään hoitotyöhön.

Omaisten ei tarvitse jaksaa yksin

Palveluesimies Mira kertoo, että omaiset ottavat usein ison roolin potilaan tukemisessa ja he yrittävät sinnitellä keskenään omalla tukiverkolla. Pastori Maija kokee, että Suomessa on tapahtumassa sellainen kulttuurimuutos, jossa omaisten ei tarvitsekaan sinnitellä yksin, vaan vierelle voidaan saada juurikin esimerkiksi se vapaaehtoinen. Avun tarjoaminen tulee lähteä liikkeelle auttavalta taholta, koska potilaat ja heidän läheisensä eivät osaa vielä ainakaan lähteä tukea itsenäisesti hakemaan ja pyytämään.

Jostakin se on lähdettävä

Jatkossa Mikkelissä saattohoidon vapaaehtoisten määrää kasvatetaan ja toimintaa kehitetään. Tärkeää olisi löytää juuri ne vapaaehtoiset, jotka kokevat saattohoidon vapaaehtoistehtävien sopivan heille parhaiten. Ihmisten asenteet ja ajatukset muuttuvat ajan myötä. Sekä potilaat ja heidän läheisensä, että osaston työntekijät tottuvat ajan kanssa siihen, että mukana on moniammatillisia toimijoita ja saattohoidon vapaaehtoisia.

Kirjoittaja: Noora Kähärä, Mikkelin OLKA-koordinaattori, Estery – Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry

close

Tilaa OLKAnen-uutiskirje

Jaa artikkeli:

Uusimmat

Arkisto

Arkistot

Avainsanat

Skip to content