Vuoden 2025 ensimmäisellä kolmanneksella Toivo-sovelluksen käyttö kasvoi huomattavasti, mikä kertoo siitä, että tarve vertaistuelle on todellinen. Tässä blogissa kurkistamme alkuvuoden kasvulukuihin ja siihen, miksi vertaistuki toimii – ja mitä tukea kaipaavat ihmiset siltä hakevat.
Tarve vertaistuelle on selkeä
Kuluvan vuoden tammi-huhtikuun välisenä aikana Toivo-sovelluksen käyttö on lisääntynyt tuntuvasti. Uusia nimimerkkejä on luotu neljän ensimmäisen kalenterikuukauden aikana palveluun noin 2000 kappaletta – luku on lähes puolet koko viime vuoden aikana luoduista, uusista nimimerkeistä. Viestejä tammi-huhtikuussa sovelluksessa lähetettiin yli 11 500 kappaletta, kun vastaavana ajanjaksona vuosi sitten viestejä lähti noin 7400 kappaletta.
Vaikuttavia tekijöitä sovelluksen käytön kasvulle on varmasti monia. Sovelluksessa mukana olevat järjestöt sekä valtakunnallinen OLKA-toiminta vievät kukin tahoillaan tietoa eteenpäin niin tukea kaipaaville kuin sote-alan ammattilaisillekin. Vertaistukijat puolestaan jakavat etenkin somessa sovellukseen liittyvää sisältöä ahkerasti ja antavat näin kasvot vertaistuelle. Lisäksi maksettua mainontaa sisältänyt markkinointikampanja Metan kanavissa on varmasti antanut lisäpontta sovelluksen näkyvyydelle.
Sovelluksen käyttöä lienee kasvattanut valitettavasti myös se, että tukea kaipaavia on todella paljon. On hyvä muistaa, että vertaistuki perustuu vapaaehtoisuuteen eikä korvaa ammattilaisten tarjoamia palveluita tai hoitoa. Sille on kuitenkin oma paikkansa ja selkeät hyödyt, joiden vuoksi se vetää puoleensa.
Mitä käyttäjät hakevat vertaistuesta?
Kokemuspohjainen tuki on mainio lääke silloin, kun oma tai läheisen elämä mullistuu. Moni kaipaa ensikäden tietoa siitä, miten vaikkapa vakava sairaus vaikuttaa elämään ihan käytännön tasolla. Esimerkiksi avanneleikattua saattaa mietityttää, miten uimahallireissut jatkossa hoituvat, ja harvinaissairaan lapsen vanhempi voi saada tukiverkostoonsa lisäyksen vertaistukijasta.
Tärkeänä tekijänä vertaistuessa on myös toivo tulevaan: elämä voi edelleen olla hyvää ja merkityksellistä. On lohduttavaa kuulla, miten asiat muilla ovat järjestyneet. Moni saa mielenrauhaa siitä, että tietää jo hieman etukäteen, mitä tuleman pitää ja osaa henkisesti varautua vaikkapa tuleviin toimenpiteisiin.
Ehkäpä vertaistuen keskeisin elementti on kuitenkin kokemusten jakaminen ja kuulluksi tuleminen. Vertaistukijalta saatava aika liikuttaa erityisesti siksi, että tukija toimii tehtävässään vapaaehtoisesti: hän on valmis kuuntelemaan juuri siksi, että haluaa tukea toisia. Myös Toivossa toimivat vertaistukijat ilahtuvat saadessaan yhteydenoton, sillä sitä varten he ovat lähteneet mukaan toimintaan. Avun pyytämisen kynnystä ei kannata asettaa itselleen liian korkealle: moni vertaistukea saanut on jälkikäteen todennut toivoneensa, että olisi hakenut apua jo aikaisemmin.
Katse kohti tulevaa, tutuilla tavoitteilla
Kuluvana vuonna jatkamme Toivo-sovelluksen markkinointia mukana olevien järjestöjen ja valtakunnallisen OLKA-verkoston voimin. Tavoitteenamme on edelleen, että mahdollisimman moni vertaistukea kaipaava löytäisi sen piiriin. Jaamme myös tietoa vertaistuesta sote-alan ammattilaisille, jotta he osaisivat ohjata asiakkaitaan tai potilaitaan vertaistukipalveluihin.
Toivoa rakennetaan kymmenien eri järjestöjen yhteistyönä, ja tähän mennessä olemmekin onnistuneet rakentamaan hienon, monialaisen palvelun. Toivotamme edelleen tervetulleeksi myös uudet järjestöt ja vertaistukijat – otattehan meihin yhteyttä osoitteeseen [email protected].
Kirjoittanut: Elina Heino, vertaistukipalveluiden suunnittelija, Toivo-sovelluksen ylläpito, [email protected]