Marjon tarina

Olen 37-vuotias Marjo ja asun Eurassa yhdessä perheeni kanssa. Perheeseeni kuuluu mieheni ja kaksi lasta, joista nuorempi on 11 v. ja vanhempi 13 v. Meillä on myös ollut aina perheenjäsenenä kissa, kuten tälläkin hetkellä, Hertta.

Perheeni on minulle hyvin tärkeä ja touhuamme paljon kaikkea kivaa yhdessä. Asumme maalla. Kasvatamme omassa pihassa mieluiten jotain, mitä voi syödä ja toki vähän kukkiakin on kesäisin. Olen kova harrastamaan ja liikkumaan: lenkkeilen luonnossa, pyöräilen, uin ja saunon. Myös kädentaidot laidasta laitaan ovat minulle tärkeitä. Teen mahdollisimman paljon omia vaatteita, neulon ja ompelen. Myös lahjat teen mielelläni itse.

Vertaistuesta voimaa 

Olen sairastanut rintasyövän 33-vuotiaana. Halusin sairastuttuani vertaistukea itselleni ja perheelleni. Sain melko nopeasti tietoa ja tukea Satakunnan Syöpäyhdistyksestä ja Siskola-verkostosta Facebookista. Touhukkaana ihmisenä löysin itseni aktiivisena apulaisena järjestämässä vertaistukitapaamisia. Mukaan nousi myös ajatus kouluttautumisesta vertaistukijaksi ja osallistuin Satakunnan Syöpäyhdistyksen valmennukseen. 

Valmennuksessa kuulin mahdollisuudesta kouluttautua lisää, ja ajatus syveni niin, että kävin myös rintasyöpäyhdistyksen eli Europa Donna Finland ry:n järjestämän vertaistukivalmennuksen, joka sisälsi myös ryhmänohjauskoulutuksen.  Ajatus oli lähteä vetämään uutta ryhmää Satakunnan Syöpäyhdistyksessä yhdessä toisen vertaistukihenkilön kanssa.

Molemmat yhdistykset ovat tukeneet minua vertaistukijana. Korona toki muutti tilannetta, kun vertaistukea siirrettiin Teamsin kautta toteutettavaksi. Koin asian hieman hankalana ja odotankin kovasti kasvotusten tapaamisten jatkumista. Minusta on tärkeää, että vertaistukitoimintaa voi toteuttaa kukin omalla tavallaan ja tehdä siitä oman näköisensä – toki vertaistukitoiminnan perusperiaatteet mielessä:

Vertaistukeen osallistuvat ovat tasavertaisia keskenään ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Vertaistuki perustuu samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpieläneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen. Kohtaaminen voi tapahtua kasvotusten, verkossa tai tässä tapauksessa sovelluksessa.  

Toivo-vertaistukisovellus

Kuulin ensimmäisen kerran Toivo-vertaistukisovelluksesta OLKA-postissa . Ajattelin heti, että tuohan voisi olla kiva juttu. Työskentelen päivätyössä varhaiskasvatuksen lastenhoitajana, enkä voi osallistua vapaaehtoisena OLKA-toimintaan, koska se on lähinnä päivisin toteutettavaa. Minua lähestyttiin Satakunnan Syöpäyhdistyksestä ja kysyttiin, lähtisinkö vertaistukijaksi Toivo-sovellukseen. Uusi ja erilainen vertaistuen muoto kiinnosti minua ja suostuin pyyntöön.

Ajattelen, että kasvokkain kohtaaminen on yhä tärkeää ja siitä on tärkeää pitää kiinni, mutta on myös hyvä olla muita väyliä tarjota vertaistukea. Olen erityislapsen äiti, ja joskus arki on yhtä hulinaa, voisin ajatella että tällaisessakin tapauksessa juuri Toivo-sovellukselle olisi käyttöä, helppo, nopea ja kulkee mukana. Etävertaistukiryhmät ovat tärkeitä, koska niiden ansiosta entistä useampi ihminen pääsee vertaistuen piiriin, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta elämäntilanteen tai muiden syiden vuoksi osallistua kasvotusten tapahtuviin tapaamisiin. 

Sovellus vaikuttaa helppokäyttöiseltä. Siinä on selkeä navigointi ja hakutoiminto on mielestäni hyvä ja monipuolinen: tietoa voi hakea sairauden perusteella, yhdistyksen nimellä tai monilla muilla hakusanoilla. Toivo-sovellusta voi käyttää anonyymisti ilman omaa nimeä tai kasvoja. Sovelluksessa voi olla yhteydessä vertaiseen, joka ymmärtää ja jolla on ollut samanlaisia kokemuksia. Jos Toivo-sovelluksen myötä saadaan tavoitettua entistä enemmän ihmisiä vertaistuen piiriin, on se ehdottoman hieno ja tärkeä asia. Matalan kynnyksen kanava siis!

Vertaistuen hakijalle sanoisin, ettei kannata jäädä yksin. Sovelluksessa sinua on vastassa henkilöitä, jotka ovat kokeneet samoja asioita. Tunnet ja koet, että sinua ymmärretään. 

Vertaistukijoille ja yhdistyksille sanoisin: Aina kannattaa kokeilla jotain uutta.  Vertaistukija – tämä voi olla just sun tapa toimia. Kannattaa kokeilla!

Marjo, Toivo-vertaistukisovelluksen vertaistukija.
keski-ikäinen nainen
Skip to content